Finnish Tour Final Vierumäki, kisaraportti

Finnish Tour Final Vierumäki, kisaraportti

ma 16. syyskuuta 2019 09.12.00

Finnish Tour Final  Vierumäki, kisaraportti

teksit ja kuvat: Juha Kuiri 

En tiedä teistä, mutta omalta kohdaltani tuntuu kesä menneen todella joutuin.  Golfin pelaaminen tietenkin jatkuu, niin kauan kuin säätila antaa myöten ja jonkinlaisia intiaanikesän ennusteita on monen meteorologin kartoilla näkynytkin.  Kotimainen kilpagolf kuitenkin huipentuu tähän Vierumäen finaaliin.  Vielä ei siis ole yhteenvedon paikka, pelataan tämä kilpailu loppuun ja katsotaan sitten.  Sen verran aukaisen tätä kumminkin, että ei ainakaan, jos omasta näkövinkkelistä tarkastelen kesän tapahtumia, niin jouten ei ole tarvinnut olla.  Jokainen on varmasti pannut merkille positiivisen pöhinän kentällä.  Monenmoista hienoa projektia on suunnitteilla ja paraikaa meneillään.  Siltä osalta mitä voin kilpagolfista kommentoida, niin pelaajantie ei ole mitään lineaarista suoraa kohti gloriaa.  Kyllä siihen mahtuu kaikenlaista vääntöä ja kääntöä missä koetellaan pelaajan luottamusta omaan tekemiseen.  Kärsivällisimmät ja sitkeimmät näkevät valon synkemmälläkin jaksolla ja löytävät oikeat jutut uuteen nousuun.  Todellista kärsivällisyyttä vaaditaan taas kerran Kukkosen Karinalta.  Kaikki näytti hyvältä pitkästä aikaa.  Selän kuntoutus hyvällä mallilla ja hyviä harjoitus sessioita pystyttiin ottamaan jo swingi harjoittelussa.  Ei tietenkään vielä niitä määriä, mitä tehdään kun kaikki paikat on täysin kunnossa. Sain viestin viikko sitten Karinalta videoleikkeen kera.  Siinä aivan uskomattoman hieno draivi meidän Vaaran kasin boxista keltaiselta tiiltä, siis liikkeenä kuin golfin oppikirjasta.  9 reiän tuloskin oli ko. teeltä pelattuna pari alle.  Tämän kerron siksi, kun seuraavana päivänä näin puhelimestani  Karinan soittavan, ajattelin siinä nopeasti hänen siirtyneen backteeltä nöyryyttämään kenttää tai jotain vastaavaa  ja kertoo siitä.  Jo äänestä kuulin, ettei kaikki ole kunnossa.  Pumppu mullakin jätti varmaan pari lyöntiä väliin heti alkuun, kun aavistin huonoja uutisia tulevan.  Siinä oli ihan perusvoimailu liikkeessä oli selästä kuulunut rusahdus ja saman tien jalat alta tyttö kenttään.  Tässä vaiheessa Karinalla ei ollut kuin ryömintä asetukset käytössä ja ambulanssin soitto muiden toimesta paikalle.  Pirun vaikea kirjoittaakin tästä, häijyä tekee.  Ensiavussa piikkejä sinne tänne ja kun kotiin oli halunnut, niin kotiin pääsi sieltä saman tien.  Sitten liiankin tutut kuviot vakuutus juttuineen ja erilaisten erikoislääkäri käynteineen päätyen magneettikuvaukseen.  Tästä pointtina voisi olla, ettei mikään ole varmaa kaikki voi muuttua silmän räpäyksessä.  Kuntoutus on sujunut ihan mukavaa tahtia, diagnooseja tapahtuneeseen tulee totutun ristiin eri spesialisteilta.  Kyllä tässä taas kerran on ollut mietiskelyn paikka ja jälkiviisaus on tietenkin helppoa.  Ei tosin olla sorruttu siihen, mutta opiksi toivon mukaan ollaan otettu.  Kuntoutus prosesseissa on ollut apuna alan spesialisteja ja kaikin puolin ammattilaisia alallaan.  Ehkä kuitenkin kaikkea on tullut liikaa ja liian nopeasti ihan ylikuormittumiseen asti.  Itse olen myös osaltani ollut lisäämässä kuormitusta.  Nyt olisi sen kuuluisan ”maalaisjärjen käyttö” arvossaan.  Vedettiinkin Karinan kanssa yhteenvetoa tapahtuneesta ja päätettiin muuttaa oheisharjoitteita ihan suoraan sanottuna turvallisempaan suuntaan.  Tämä ei ole epäluottamuslause mihinkään suuntaan, vaan päätelmä ja ratkaisu ongelmaan.  Hieman harjoittelunpainopistettä muuttaen ja tuhdisti jarrua kaikkeen  kuormituksen vähentämiseksi.

Huomenna sitten kisaillaan ja meiltä mukana, Sonja Pakonen, J.P.Savolampi, Eemeli Anttonen, Juhana Kukkonen ja Karina Kukkonen pääsee kuin pääseekin mukaan. Eilen vielä viimeiset lääkärin tarkastukset, lyöntitreenausta Sankivaarassa ja tänään torstaina matka tänne ja treenikierros.  No, ei ihan leppoinen ohjelma taaskaan, mut pakon sanelemaa tällä kertaa.  ”Älä tee välillä mitään, niin saat enemmän aikaan.”  Tämä vanha suomalainen kansanviisaus pitäisi saada ujutettua käytäntöön ja paremmin Karinan ohjelmaan.                                                                                        

Tässä mulla on pari tuntia luppoaikaa, niin jatketaan näillä alustavilla jutuilla. Kilpailutapahtumia ehditään sitten varsinaisina pelipäivinä sepustaa.  Tämä tiedoksi kuitenkin vielä, perinteinen kolmen kierroksen kilpailu väännetään ja kahden kierroksen jälkeen cut.  Miehiä mukana toistasataa ja naisia 18.                                                                                                                               

Tulee heti mieleen ei nyt ihan aikojen alusta tarinaa, niin kuin eräs wedgen pituinen junnu jokunen vuosi sitten tokaisi, kun kerroin jostain spesiaali tilanteesta sieltä meidän vanhalta  Kaukovainion baanalta.  Kyllä huvitti tämä maalailu, vastahan sitä itsekin junnuna pyöri, siltä ainakin tuntuu.  Tämä on kuitenkin siltä ajalta, milloin ei tiedetty mistään mitään, ei siis todellakaan swingin biomekaniikasta. Eikä varmaan tosiaan muustakaan.  En usko, että tilanne ainakaan sen swingi tietämyksen suhteen kovin häävi ollut muillakaan seuran jäsenillä.  Päätellen ihan siitä millaisilla vempautuksilla ja silmukka kyhäelmillä koitettiin palloa saada liikkeelle.  Minkäänlaista opetusta ei ollut tarjolla.  Tähän on tosin sanottava, että oltiin varmasti tai olin sellainen jästipää, ettei mitään neuvoja olisi otettu vastaankaan.  Hupia oli matkia näitä erikoisia vempautuksia, muut sitten arvuuttelivat kenestä pelaajasta oli kysymys.  Puolitusinaa oli sellaisia, että jokainen osasi swingi performanssin työstää näistä pelaajista.  Joskus ei tarvinnut edes mailaan koskea ja huuto tuli kenestä pelaajasta on kysymys. Tämä oli tietenkin vain junnujen omassa piirissä värkkäilyä.  Kyllä siinä varmasti jotakin oppikin, kun koetti työstää joskus monimutkaisiakin swingi kokonaisuuksia esittävän taiteen muotoon.  Tuli sitten päivä kun mietittiin clubilla tai ihan vaan majaksi sitä taidettiin silloin sanoa.  Siellä sitten pähkäiltiin, olisiko sittenkin syytä kysäistä joltain pientä vinkin tynkää, miten sen pallon saisi tottelemaan paremmin.  Minäkin olin jo silloin monenlaiseen muuhun järjestäytyneeseen urheilutoimintaan osallistunut, mut golfissa jatkettiin vaan sellaisella pihapelien logiikalla asioita. Ihan mukavaa se tietenkin silloin oli, mutta kehitys olisi voinut olla monella lahjakkaalla golfarilla nopeampaakin.  No, päätettiin sitten, että kysytään pois, mutta keneltä.  Ei puhettakaan sellaiselta kysyä, jotka katsottiin tavallaan päävastustajiksi vihreällä nurmella.  Oltiin sellaisia tyhmän ylpeitä kulman kolleja, jotka ajatteli kysymisen oleva vähintäänkin nöyryyttävää.  Jäätiin siihen Toppilan Jukan kanssa, muuten seuramme juniorimestari useampana vuonna.  Juha ”Peltsi” Peltomäki oli jo häippäissyt pois, ei ilmeisesti kestänyt jahkailujamme.  Peltsi ei ole vielä mestaruus titteleitä kerännyt, ehkäpä tuleva seniori mestari, mikäli aloittaa vaan golfin uudestaan.  Viikkokilpailujen erikoismiehenä tunnettiin kylläkin.  En muista kummalla välähti, että Prokkolan Matti on se jolta kysytään tipsejä.  Matti ei ollut mikään varsinainen tuloksentekijä, mutta draivit olivat pitkiä.  Aivan varmasti seuran pitkälyöntisin mies siihen aikaan.  Matti vielä sellainen joviaali kaveri ja melkoinen persoonallisuus positiivisella tavalla. Täydellinen valinta meidän tarkoituksiin.  Seuraavana päivänä päästiin jo Matin puheille ja kysyttiin Jukan kanssa ihan suoraan, miten niitä pitkiä draiveja oikein synnytellään?  Matti ei kauan mietiskellyt, vaan aika lailla saman tien sanoi, ”lyökää palloa kuin kirveellä löisitte”  ja lähti pois.  Mitään muuta ei tosiaankaan sanonut.  Mehän oltiin siinä aivan äimän käkenä.  Vaikka varmasti kotona oltiin sanottu, ettei kiroilla saa, niin kyllä siinä päästeltiin kaikki opitut ihan estoitta ja hartaasti.  Yritettiin jotenkin soveltaa tätä kirveellä lyönti ajatusta swingiin, mutta ei auennut meille yhtään.  Meni lopuksi sellaiseksi halon hakkuuksi koko touhu.  Sen aikaisen tyylin mukaisesti mailat saivat myös kyytiä.  Peltsi tuli siihen seurailemaan meidän raivoamista, siis tämä viikkokilpailujen erikoismies.  Peltsi on myös erikoisten pohdintojen mies, mutta sillä kertaa ruuti oli oikein kuivaa.  Heitti siihen sloganin mikä kesti meidän junnu peliporukoissa aikaa.  Sanoi aika tarkalleen näin.  ”Kuulkaa, mitään neuvoja ei kannata kysellä, vaan ite se on etittävä.”   Ite se on etittävä, toistettiin aina kun joku tuli kyselemään joitain tärppejä peliin.  Ymmärrettävästi oon hiukan muuttanut ajattelua näistä ajoista.  Tässä Prokkolan  Matin kirveellä lyönti neuvossakin on myös ajatusta.  Ne jotka ovat kirveellä puita kaataneet tai ihan vaan halkoja tehneet ymmärtävät pienet yhtäläisyydet.  Mutta silloin meni ihan puhtaasti ohi meiltä tämä hienous.  Tuossa mainitsin myös, että sen aikaisen tyylin mukaisesti annettiin mailoille kyytiä.  Näin myös tehtiin, tämä oli ehkä sellaisten itseään pelimiehenä pitävien tyyli.  Ihan arki kierroksella ja myös kilpailuissa maila lähti lyönnin perään hyvin herkästi.  Tilanteissa, jossa pelaaja ei jostain syystä ollut tyytyväinen lyöntiinsä annettiin kiukulle valta myös näin. Monesti ihan spontaaneja reaktioita myös.  Ei tietenkään mitään järkeä tässä touhussa ollut ja vaikka monet asiat tulevat tavallaan uudelleen kiertoon ja muotiin, niin mulla on sellainen tutina ettei tämä tuu.  Se, että miksi tämä oli parempien pelaajien ”harrastus”, sopii koettaa heittää maila tarkasti menosuuntaan ilman viiveitä varsinaisen pallon lyönnin jatkeeksi. Tekniikka laji tämäkin ja monta noloa, vaarallistakin tilannetta koettiin niiden taholta, joilla ei aivan ajoitus ja käsikoordinaatio kohdillaan ollut.

Vierumäelle sitten, Juhana ja J.P tulivat tänne jo keskiviikkona pelaten silloin harjoituskierroksen.  Juhana tänään torstaina vielä ProAm  tapahtumassa vesisateessa.  Karina, Sonja ja Eemeli ajon jälkeen Oulusta harjoituskierrokselle iltapäivällä, sään silloin jo selkeytyessä.  Huomenna kilpailussa lähden Juhanan matkaan.  Päivän kierrosanalyysit pelaajiltamme totutusti.  Pitänee toivoa hyvää kisapäivää pelaajiltamme, niin saisi mukavaa kerrottavaa.  Muuten jatketaan vanhojen pölijien golfjuttujen muisteluilla.  Nämä positiivisesti  pölijät jutut  jäävät kummasti mieleen, ehkäpä niitä olisi hyvä harrastaa enemmänkin.  Enkä tarkoita nyt mitään graffitien töherrystä seiniin, vaan sellaisia positiivisia juttuja, mistä jälkeenpäin ajattelee, etteihän tässä ollut mitään järkeä, mut tulipa tehtyä.  Hiukan filosofiseksi menee, reissun päällä tämä varmaan sallitaan.

No niin, ensimmäisen päivän tapahtumiin sitten. Oli kyllä vaikea aamu Juhanalla. Rangella alkoi särkeen vasenta rannetta, eikä verryttely lyönneistä tahtonut tulla mitään. Ilmeisesti eilinen ProAm tapahtuma kylmässä ilmassa ja vesisateessa ei tehnyt hyvää.  Jos jotain tulehduksellista, niin liike ei välttämättä hyvää tee.  Aspiriinia bagissa ainoastaan mukana, niitä sitten huiviin ensi alkuun. Tietenkin suosituksien mukainen annostus muistaen.  Joko pelit loppu tähän, ennen kuin ehti alkaakaan tai sitten aktiivista pyörittelyä ranteeseen pienen rutinan omaisten rusahduksien  kera ja hammasta purren kisaan mukaan. Valittiin sitten jälkimmäinen, vaikka harjoittelulyönnit jäivät käytännössä tekemättä.  Pelaaja tekee valinnan, olisin tietenkin hyväksynyt päinvastaisen ratkaisun myös. Pientä kipua oli koko kierroksen ajan ja varsinkin rautalyönnit maasta tekivät herkkää, missä sitä maakontaktia tarvitaan onnistuneeseen suoritukseen.  Muuten koko kierros oli ihan stediä peliä.  Ei mitään suurempia ongelmia ei tosin mahti lyöntejäkään.  Totta kai ranne ongelma haittasi hiukan, mutta pelin tuoksinassa ei siitä isompaa haittaa lopuksi ollut.  Kenttää pelattiin myös normaalia lyhyempänä, se varmasti osaltaan helpotti tämän päivän taistelua.  Juhanan ensimmäisen päivän tulos -2.                                                                                                     

Eemeli Anttonen ensimmäisessä Finnish Tour kilpailussaan ei ujostellut yhtään, vaan latasi heti koko osaamisen peliin.  Eemelin kommentti pelistä,  ”Tänään oli kyllä hyvää lyömistä. 15 greeniä ja 10 väylää.  Puttasin ihan ok ja chippasin huonosti.  Huomenna sitten alle 💪”  Eemeli par tulokseen tänään.                                                                                                                                                         

Sonjan analyysi päivästä,  ”Avauspelissä oli tänään ongelmia, joista syntyi pari

bogia ja tupla.  Myös putin pituuskontrollissa oli haasteita tänään.”  Sonjan ensimmäisen päivän tulos +6.                                                                                                                                                      

Toipilas Karinan analyysi, ” Avaukset eivät aina pysyneet väylällä, mutta niiden takia ei tullut kuin ehkä muutama lyönti takkiin. Yksi birkku, mutta läheltä meni moni. Paikkoja ei toki ollut monta niin läheltä, että ihan olisi annettuja birkkuja.  Näin 17 väylää +2 tulos aika steady, mutta viimeisen reiän tripla ( kaksi chippiä ja kolme puttia) muutti tuloksen +5.”                                                           

J.P:n kommentti kierroksesta, ” Se oli normipäivä toimistolla. Jokusen kerran pääsi nostamaan kättä lippaan, mutta muutoin tuloksenteko melko aneemista. Avaukset oli hyviä, mutta siitä eteenpäin reikään saanti kuin narulla työntämistä.  Huomenna pitää ottaa aamukahvi tuplana.”  J.P tänään +2.                                                                                                                                                   

Kenttä oli sateen jäljiltä aika pehmeä ja näin ollen talvisääntö voimassa.  Kunnoltaankin ihan kelpo virityksissä väylien osalta erinomaisessa. Greenit nopeudeltaan kohtuulliset, viime päivien sade pehmentänyt pintaa ja vienyt osaltaan nopeuttakin.  No, mitenkäs tämän nyt muotoilisi, ei varmaan tarvetta syväanalyysiin.  Täälläkin on ongelmia päässyt syntymään heti rakennus vaiheessa, mitkä edelleen heijastuvat kentän hoitoon greenien osalta.  Pelattavuus kuitenkin hyvää luokkaa, niin se riittäkööt tällä erää tästä.                                                                                  

Toinen pelipäivä alkoi Juhanan osalta ensimmäistä paremmissa merkeissä.  J.P:n kattavasta lääke ja rohdos boxista löytyi täsmä kivunlievitystä ranteeseen ja kuulemma tulehduksenkin estosysteemit mukana näissä tabuissa.  Tänään pelissä paljon erinomaisia suorituksia, mutta sitten huonot olivat hivenen liian huonoja, ei kuitenkaan mitään rangaistuksen arvoisia.  Paljon hyviä lähestymispaikkoja, mistä lyönnin jäivät turhan kauaksi lipusta.  Jonkin verran kohtuu kova puuskittainen tuuli hankaloitti tehtävää, mut joo, liikaa siimaa tuli annettua näistä.  Juhanan pelisuorituksia puntaroin ammattipelaajan asteikolla, eli no mercy, jos asetukset eivät kohdallaan ole.  Tämä tietenkin samalla lailla minuun päin. Tänään Juhana -1 ja kokonaistulos -3.     

 J.P:n analyysi päivän kierroksesta,  ”Sähläämiseksi meni. Täytyy harjoitella.” Hyvin ytimekästä kommentointia tämä.  J.P tänään +5 ja kokonaistulos +7.  Cut +5, eli pelit loppuivat tällä kertaa tähän.                                                                                                                                                         

Eemelin päivä, ”Tiiltä ihan ok, muuten aika hirveetä. Kauden heikoin päivä.”  Eemeli tänään +14, kokonaistulos myös se +14 ja missed cut.                                                                                          

Odottelen tässä taas vaihteeksi Karinan ja Sonjan kommentteja päivän pelistä. Suotakoon se tytöille, vaikka täytyy myöntää, että pientä kiukkua ilmenee jo täällä.                                               

Jutun alussa mainitsin intiaanikesän mahdollisuudesta. Nimitys tulee sieltä Amerikan mailta.  Missä lämmin parin kolmen viikon kausi toistui pohjoisen intiaani mailla lokakuun puolenvälin tietämillä. Se tiesi yleensä siirtokuntien asukkaille hieman toimeliaampaa jaksoa. Sillä yleensä silloin intiaanit kaivoivat sotakirveet maasta vielä kerran ennen talven tuloa.  Oikeutettua tai ei, riippuu varmaan näkövinkkelistä.                                                                                                                                                    

Ja viimeinkin niihin päivän analyyseihin tyttöjen osalta.    

 Sonja, ”Etuysillä griiniosumat oli vähissä, eikä lähipelilläkään saanut pelastettua tulosta. Takaysillä peli oli jo golfin näköistä muutamaa huonoa lyöntiä lukuun ottamatta.”  Sonja tänään +6  ja kokonaistulos +12.                                                                                                                                     

Karinan päivä,  ”Päivä lähti hyvin käyntiin, tein paareja ja birkun. Sitten tuli hieman huonompi vaihe, kolme bogia putkeen. Mutta takaysillä huippu draivit siivitti peliä. Sain kaksi birkkua takaysillä, ne eagleputeista molemmat. Putista katosi tatsi, että olisi ollut mahkuja alle paarin tulokseen muuten.”  Karina tänään +2 ja kokonaistulos +7.  Kaikki naispelaajat jatkavat finaali päivään.

 Karinan  avaus 18:sta par5 hieman raffissa ja ei muutako hyssää perään.

Finaali päivään taivas aukes, vettä tuli oikein kiitettävästi ja ilman lämpötila kotoisasti alle kymmenen.  Näihin ilmoihin on totuttu, ei mitään uutta pohjoisen pojille ja tytöille.  Varusteet pitää tietenkin olla kunnossa, todella tyhmää antaa näissä tasoitusta.  Juhanalla hyvä ote tekemiseen heti rangella, lyönnin rytmi kohdillaan ja asenne myös.  Alkurei’illä  vettä tuli ihan jatkuvalla syötöllä, swingaamiseen ei tällä  suurempaa merkitystä, mut kenttähenkilöstö joutui töihin.  Aikaisemmin mainitsinkin greenien rakentamisessa on tehty virhe tai ehkä erehdys on parempi ilmaisu. Tästä johtuen veden imeytyskyky on joillain greeneillä olematon ja

lanahenkilöstöä tarvitaan pintavesien poistoon puttilinjoilta.  Juhanan päivän pelistä jää harmittamaan pari asiaa. Päällimmäisenä se, ettei hyvää tuntumaa ja rytmiä saatu siirtymään tulokseen. Tänään ehdottomasti parasta lyömistä näinä kisapäivinä, mutta se tuloksen tekeminen. Ammattilaisgolfin realiteetti on loppupeleissä raadollinen.  Tulos on kumminkin näissä pippaloissa se ainoa mittari, jolla on merkitystä.  Tänään sorruttiin hiukan liialliseen yrittämiseen ratkaisu hetkillä.  Ei löytynyt tarvittavaa malttia antaa tuloksen tulla.  Pitäisikö käydä Zen tyyppinen meditaatio harjoitus ennen kilpailua…  Pitää olla kuitenkin tyytyväinen siihen, että edellisen kilpailun epäonnistuminen oli muisto vain ja tulos painui parin alle helposti.  Tähän tarvittiin tällä kertaa inspiraation haku Paltamon baanalta ja myös väline fiksausta draiverin osalta.  Jäykempää ja vähemmän alakierrettä synnyttävää vartta istutettiin vanhaan luotto lapaan.  Nyt poraa vaikka myrskytuulen läpi.  Juhana tänään par tulokseen ja kolmen kierroksen  yhteistulos -3.

Karinan finaalipäivän analyysi,  ”Tiesin päätöspäivään lähdettäessä ykkös- ja kakkossijan olevan liian kaukana, mutta kolmas sija piti säilyttää. Sen onnistuin tekemään eli yksi tavoite suoritettu. Viikon kisavalmistautumisella ihan hyvä kisa sinänsä, vaikka huomasin swingistä loppuvan kontrollin loppua kohden. Putti ei parantunut vika päivään, mutta chipit pelastivat tulosta. Sade ei juurikaan haitannut, paitsi rautalyönnit oli vaikeampi hahmottaa kun on kaksi hanskaa kädessä ja lyön ne yleensä tuntuman mukaan. Nyt viikoksi treenaamaan Helsinkiin.”  Karina tänään +3 ja yhteistulos +10.

Sonjan starttiin finaali kierroksella aikaa 20 min. Vettä tulee, mut antaa tulla.

Sonjan finaalipäivän raportti, ”Vettä tuli niskaan sekä fyysisesti että henkisesti, kun pelit alkoi 5 bogilla. Jatkettiin siis samalla kaavalla kuin eilen, ei griiniosumia eikä hyvää lähipeliä. Tämän jälkeen kuitenkin hyvä tsemppi päälle ja loput väylät paariin.”  Sonja tänään +5 ja kokonaistulos +17.

No niin, tämä tekstin naputtelu valmis vähän jälkeen Jyväskylän. Ja kyllä, päästin Juhanan rattiin kaiken päivällä kokemani jälkeenkin mielelläni.  Draivi istu kuitenkin hyvin tonttiin tänään, niin tällä perustelulla uskon lullani pysyvän myös väylällä.  Tämä on just sitä tervettä golfarin järkeilyä.

Juha Kuiri